Kyllä odottavan aika todellakin on pitkä!
Tuntuu, että päivät kuluvat hitaasti, eikä mitään tapahdu. Tunne on valheellinen, koska asiat etenevät oikeastaan melkoisella vauhdilla. Nyt olen yövuorossa ja pohdiskelen, mitä on tehty ja mitä pitäisi tehdä, kirjoittelen muistilistoja ja pohdin, minkälaista kirjanpitoa kustannuksista täytyy pitää, mitä pitää hoitaa välittömästi ja mitä jättää tuonnemmaksi ja mitä hankintoja täytyy suorittaa.
Samaan aikaan toisaalla olemme siivonneet kotiamme, silpunneet vanhoja papereita, lajitelleet tavaraa kierrätykseen ja hyväntekeväisyyteen ja sisustaneet, niin pöhköltä kuin se tässä vaiheessa tuntuukin. Kotimme on nimittäin nyt myytävänä ja eka julkinen näyttökin on jo ylihuomenna. Viikonloppuna myynti-ilmoitus oli nähtävänä netissä, ja pihallamme kävi kääntymässä muutama auto. Toiveikkaana kuvittelimme, että ehkäpä he olivat kiinnostuneita talostamme.
Lainapaperit odottavat pankissa allekirjoitustani ja kauppapäiväkin on sovittu ensi viikolle.
Kuntotarkastuksen pöytäkirja on tullut ja sisältää 44 sivua arvokasta tietoa valokuvineen.
Olemme tehneet sen pohjalta suunnitelman, jonka mukaan remontoimme talon puolikas kerrallaan. Näin ollen toisen päädyn vuokralaiset saavat asustella kodeissaan rauhassa, mutta yläkerran vuokralaisen joudumme irtisanomaan, jotta asunto olisi tyhjä kesään mennessä, kun toivottavasti nykyinen kotimme on myyty ja meillä on rahaa putkiremonttiin.
Jottei kaikki olisi liian helppoa, olen kuitenkin vähän ihmeissäni kaupanteon kiemuroista. Kaupan ehdot, lähinnä hallintaoikeuksien siirtyminen, mietityttävät kovasti ja niitä pitää selvitellä vielä. Kauppaan päästiin nimittäin niin paljon nopeammassa aikataulussa kuin oli tarkoitus, että aloin tosissaan pohtia, miksi kiinteistön hallinta pitäisi olla vuoden loppuun asti myyjällä. Eikä varmaan pidäkään, mutta asioiden edettyä kovin nopeasti, kukaan ei ole pysähtynyt miettimään sitä. Toinen askarruttava asia on, etten ole vieläkään nähnyt mitään vuokrasopimuksia, vaikka olen jo parin viikon ajan pyytänyt niitä.
Samaan aikaan kuitenkin tuntuu, ettei mitään tapahdu, enkä jaksaisi odottaa, että rupeaisi tapahtumaan. Mä oon niin valmis tähän!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti