Fiksailua

Ollaan nyt vuoden päivät inhottu nykyistä keittiötämme.  Paitsi etteivät keittiön materiaalit ja värit miellytä meitä, se on myös pinttyneen likainen kaakeleista kaapinoviin. Työpöytätasot ovat näppärästi lian väriset, niin että niiden puhtaudesta on paha mennä sanomaan mitään muuta, kuin että takuulla ne ovat vähintään yhtä likaiset kuin kaikki muukin.

Ilmeisesti siksi siitä ei edes ole kuvia. Olemme tietoisesti rajanneet ison huoneen keittiönurkkauksen pois kuvista, vaikka ruokapöytä, kaksi maalattua seinää ja tuunatut komerot on esitelty jopa blogissakin. Ekassa kuvassa kuitenkin näkyy yläkaappeja sen verran, että saatte pienen käsityksen. Mitä lie visakoivua nuokin esittää, oikeasti ovat vielä oranssimmat eli rumemman väriset kuin kuvassa.
Asioiden päällystäminen kontaktimuovilla on pienessä mittakaavassa tuttua, mutta isojen juttujen tekemisessä olin ensikertalainen. 
Odottelin paikallisessa Prismassa maalin sävytystä ja satuin notkumaan dc-fix -myyntitelineen vieressä. Siitä se ajatus sitten lähti.

Halpa pokkarikamerani vääristää värejä hieman, mutta idea käy ilmi: kylmä harmaa kaunisti jopa taustan kaakelit ja lattian, kun kaikki ei ole samaa haaleaa keltapunaruskeaa. Nyt liesituuletin ja hella istuvat maisemaan kauniisti. Teräksiset vetimet kaapeissa oli jo valmiina. Kolosesta, jossa jakkara on, on jo viety pyykkikone muualle. Kolo pitää vielä tuunata kivemmaksi jotenkin.

Elämme toivossa, että keittöremonttimme valmistuu (kunhan se ensin nyt alkaakin) tämän vuoden aikana, ja sen jälkeen puramme tämän ja muutamme makuuhuoneeksi. Kyse on siis lavastuksesta, joilla teemme elämästämme vähän viihtyisämpää muutaman kuukauden ajaksi. Sen jälkeen kaapit jatkavat elämäänsä kellarissa varastokaappeina ja tämä huone muuttuu makuuhuoneeksi. Tämän takia en tehnyt ihan viimeisen päälle. Prisman dc-fix oli vain 45 cm leveää, joten jouduin tekemään leveät ovet kahdesta osasta. Työtasot tein samaten monesta osasta. Muovikalvoa toki myydään leveämpänäkin, ja järkevää olisi ollut ostaa sitä. Kontaktin saumat kun tuppaavat näkymään, keräävät likaa ja pölyä ja vaikeuttavat hommaa. No ei ne ainakaan vielä näy.

Mies innostui auttelemaan. Yhden illan aikana telkkaria katsellessa irrotimme oven kerrallaan, vedin irti, ylimalkainen oven putsaus, tarra pintaan, vedin takas ja ovi paikoilleen. Pöytätasot teippasin viimeisenä. Marmorikuvio ei ole todellakaan suosikkini, mutta hei, sitä oli tarjolla ja väri oli kohdillaan, vaikka kuvio ei ollutkaan.

Jos tässä keittiössä olisi aikomus olla pitempään kuin muutama kuukausi, telaisin yhtenä iltana noitten kaakelien päälle Otex-kerroksen superlonitelalla, ja seuraavana iltana toisen kerroksen kalustemaalia päälle. Nyt en sitä tee, se olisi jo maalin tuhlaamista. Sitä paitsi muutakin maalattavaa on. Vuokra-asuntojen remontointi on hissukseen alkanut, ja ne on tarkoitus saada mahdollisimman pian valmiiksi, sen jälkeen on vasta oman keittiön ja kylppärin vuoro.

Kaappien ja työtasojen hinnaksi tuli 53,40 €. Oli hintansa väärti.
Aamulla iloinen yllätys oli, että keittiö on eri värisenä paljon valoisampi ja siten myös tilavamman tuntuinen.
Nähtäväksi jää, miten teippi kestää käyttöä.